Päivässä Luxemburgiin ja takaisin

Olipa uskomaton matka!
Aamulla kukonlaulun aikaan lento Amsterdamin kautta Luxemburgiin ja illalla takaisin kotiin samaa reittiä. Ihan himpun verran meni seuraavan vuorokauden puolelle. 
Onneksi keli oli loistava ja erityisesti Hollannin yläpuolella näkymiä oli vaikuttava katsella. Nykyaikaisia tuulimyllyjä suorissa riveissä, samoin pellot olivat enimmäkseen aika täsmällisen viivasuoria. Lisäksi vettä näkyi paljon muttei mitään sellaista kuin Suomen epäsäännöllisen muotoiset ja kokoiset järvet ja lammet, vaan pyöreähköjä "lätäköitä" isoja kylläkin ja kanavia niiden välillä. Pelkästään Shiphollin kentällä olisi vierähtänyt useampikin tunti, mutta säästin varmasti omaisuuden koska vaihtojen välillä ei ehtinyt pahemmin shoppailemaan.
Luxemburg oli tuttu paikka ja koska asiat sujuivat jouhevasti ehdin myös kaupungille ennen paluulentoa.
Sanotaan sitten mitä hyvänsä kaupungin hintatasosta, joka tapauksessa tein huippulöytöjä täydentämään vaatekaappiani. Vanhasta muistista löysin myös myös C&A:n ja sieltä ihan muutamalla eurolla vaatteita lapselle. Ja mikä parasta istuin kokonaisen tunnin jos en pidempäänkin ihanalla terassilla nauttien rose-viiniä ja quiche lorrainea. Omaa aikaa aivan ylellisessä ympäristössä. Mainittakoon vielä että pieni kannullinen (0,5 l) hyvää roseeta maksoi 8€! En muuten juonut kuitenkaan kaikkea. 
Päivän kruunasi paluulennot business-luokassa. Lippuja varatessa en edes huomannut asiaa, koska ko. lennot olivat edullisimmat mahdolliset. Mutta hyvä näin, minulle se oli luksusta ja kruunasi hienosti upean päiväni.

Onnea on

Pysähdyin oikein miettimään miten onnekas olenkaan. Päässä pyöri saman aikaisesti monia mukavia asioita ja takana oli enemmän kuin onnistunut työhaastattelu. Elämässäni tuntuu nyt olevan se hetki jolloin kaikki on aivan kohdillaan, sekä työuralla että yksityisellä puolella. Kyllähän siitä pitäisi pystyä jakamaan positiivisuutta muillekin! 
Miten voisi miettiä enemmän sitä mitä minulla jo on kuin sitä mitä mukamas puuttuu. Kulunut klisee on varmasti ennemmän kuin totta, että sen ymmärtää vasta sitten kun sen on menettänyt. Haaveet ja tavoitteet ovat osa tätä elämää, mutta niin pitäisi olla myös eläminen tässä ainutlaatuisessa hetkessäkin, joka on käsillä juuri nyt. 
Tästä eteenpäin lupaan tarkkailla itseäni ja sakottaa ankarasti turhasta valittamisesta tai muuten vain tyytymättömästä elämänasenteesta. Koitan koko olemuksellani kertoa, miten nautinkaan tästä elämästäni tässä ja nyt.